On kai hyvä, etten nyt ole raskaana tai pienen, vielä nimettömän vauvan äiti. Muuten lapsesta taitaisi tulla sukupuoleen katsomatta Aili.

Puikoilla on tällä hetkellä toiset ja kolmannet Ailini, ja suunnittelen jo ailittavani koko suvun ensi jouluna. Erilaiset väriyhdistelmät vain vilisevät silmissäni. Ajatuksena on, että ainakin toinen langoista saisi jokaisessa lapasparissa olla noita varastoista löytyviä. Jos tuo joululahjasuunnitelma pitää, pitäisi tehdä viidet miesten, seitsemät naisten ja yhdet lasten kokoiset. Ja ehkä yhdet peukuttomat vauvalle. Saapa nähdä, mihin saakka intoa piisaa. Niin ja kai sitä pitää omalle tytöllekin samanlaiset tehdä, kun muullakin perheellä on.

Miehen Ailit syntyvät mustasta ja ruskearaitaisesta 7 veljeksestä. Minulle tulee niistä mieleen Sukulaku. Sukulakulapasten lisäksi puikoilla on omat sinivalkoiseni. Kuvia en nyt kyllä ryhdy ottamaan, on niin pimeää.

Miten muuten on mahdollista, että poika oli neljä vuotta täysin terve, joitain nuhakuumeita vain ja muutama yhden päivän oksutauti. Sitten synttäreiden tienoolla viikon sisään tuohon iski silmä- ja korvatulehdus, korkea kuume ja parvorokko. Tästäkö se tautikierre nyt alkaa?? Kummallista on myös se, että pikkusisko on pysynyt täysin terveenä toisen sairastellessa.