Tällaisia ihanuuksia SNY:ni minulle viimeisessä paketissaan lähetti.
Kirjeessään Mari pohdiskeli, mahtuvatko kaikki sukkapuikkoni koteloon. Hyvin mahtuvat! Tosin en ole ihan varma, johtuuko tämä kotelon lokeroiden määrästä vai siitä, että luvattoman monet puikot ovat sijoitettuina erinäisiin keskeneräisyyksiin. Nyt mulla on hurja motivaatio saada ainakin kaikki sukkapuikkokeskeneräiset valmiiksi, että saisin puikot koteloitua.

Vihreänkirjavassa sukkalangassa on ihania sävyjä! Kuten esittelyssänikin kerroin, minulla oli ja on edelleen menossa jonkinlainen vihreä kausi vaatteissani, ja noista langoista löytyy ainakin kolmen puseroni värejä. Kerät käyvät keskenään vilkasta keskustelua siitä, miksi haluaisivat tulla - ääniä on annettu ainakin parille eri sukkamallille, kämmekkäille ja jopa huiveille. Kaikkea ne ulkomaalaiset sukkalangat keksivätkin!

Suklaa on suorastaan tajunnanräjäyttävä kokemus. 78 % on juurikin sopiva - pienestä palasta irtoaa makua koko suun täydeltä sen olematta kuitenkaan liian karvasta. Täydellistä joululahjaneulomusten energiatankkaukseen.

Joululahjoista puheenollen. Kuka tekisi peukalot neljään lapaspariin? Yhdet peukalot sain tehtyä itse, mutta nyt loppui puhti.

Huomasin, että tänään on blogin 1-vuotispäivä. Erityisiä juhlallisuuksia en tällä kertaa järjestä. Toivottavasti nähdään vielä 2-vuotispäiväkin.

Melina kyseli kommenteissa noista messualpakoistani. Ostin ne La Alpacan osastolta. Messutarjous oli 3 kerää kympillä, kun normaalihinta on 4,50.