Koska minusta on suunnattoman hauskaa ja tyttären sanoja lainatakseni "hännittävää" saada blogiini kommentteja tyypeiltä, joiden neulomuksia olen seurannut jo pitkään, niin minähän hyppään kun pillit vähän soivat. :-)

Aloitetaan keskeneräisyyksillä.

Ailit pojalle. Lankoina oranssi ja tummansininen Florica, puikot Addin sormikaspuikot kokoa 3. Kuulemma muuten hyvä tuo ensimmäinen, mutta peukku puuttuu.


Ja tässä miehen jalat jälkitoimitus-joululahjasukissaan. Oikeasti sillä ei ole tuollaiset töpöjalat. Saajan toivomuksesta sukkien varsi on lyhyehkö. Näitä on pidetty ahkerasti, ja kuulemma saan tehdä toisetkin.

Vuosi vaihtui tällaisessa eleganssissa.

Kuva tosin on otettu tämän vuoden ensimmäisenä iltapäivänä, mutta vaatetus on pysynyt muuttumattomana. Nukkumisen ajaksi sentään heitin ponsson sängynlaidalle.

Näin suuri oli tyttären pipo ennen huovutusta. Toimin itse sovitusnukkena. Lapsia hieman nauratti, miehen mielestä näytin siltä kuin olisin menossa mestattavaksi.

Ja näin passeli siitä tuli. Alle mahtuu hyvin kypärälakki vielä ensi talvenakin. Vielä tuo vaatii vähän koristeluita ja muuta viimeistelyä.